Nikunnakki

Mukavia uutisia tänään: rakennusvalvontaviraston julkisivujen tarkastelija oli tykännyt meidän luonnoksista kovasti, joten ei muuta kuin lupaa hakemaan. Niin tykkään kyllä minäkin, mukava se on kivaa ja kivan näköistä taloa viritellä.

LVI-suunnittelija soitteli, taisi tulla nyt lyötyä lukkoon että maalämpöä laitetaan ja unohdetaan kaasu. Nyt voi päästää innokkaat pumppukauppiaat kimppuun :) 

Gasumilta ei muuten vieläkään ole tullut tarjousta. Muutenkin ollaan keikahdettu vallan maalämmön kannalle, ei sitä nykyään kehtaa fossiilisia poltella (varsinkin kun hanat on venäläisten käsissä). Enää pitäis vaan miettiä, miltä virmalta se pumppu valittaisiin. Ja tietysti kaksi miljoonaa pienempää yksityiskohtaa.

Hoksattiin vähän viime tingassa, että valtiolta voi saada korkotukilainaa tämmöiseen meidän kokoiseen hankkeeseen - vielä tänä vuonna. Joten viimeistelen tässä hakemuksen lippulappusia klo 01.15 maanantain vastaisena yönä, vielä vähän itsenäisyyspäiväreissulta ryydyksissä ja parempi puoliskoni petissä influenssan tms. kourissa. Mukavaa puuhaa.

Tähän aikaan vuorokaudesta on aivan erityisesti mukavaa huomata, että kustannusarvion laskentaohjelmaan on pujahtanut jossain vaiheessa väärä kaupunki. Eihän me ollakaan Tampereella! Tästä hyvästä siihen kilahti kerralla 35 000 euroa lisää pätäkkää. On se mukava asua ja rakentaa Helsingissä. En kehtaa edes sanoa, mitä viivan alla seisoo. Aivan käsittämätön summa erittäin kohtuullisen kokoisesta tönöstä. No, eiköhän tuostakin vielä selvitä...

Sompailin tänään ympäri Helsinkiä jakelemassa tuleville naapureille talon piirustuksia. Naapureitahan pitää tämmöisessä rakennushankkeessa kuulla, varsinkin kun meillä tulee pari pientä poikkeamaa kaavaan. Kyllä tässä tätä paperihommaa riittää, ennen kuin päästään mitään "oikeaa" tekemään!

Ympäri Helsinkiä siis sen takia, että puolet naapureista on tällä hetkellä vielä tyhjiä tontteja, niin kuin meidänkin. Mutta mukavaa porukkaa tuntuvat kaikki olevan.

Muutenkin hommat taas nytkähtelevät eteenpäin. Saatiin pankista lupaus lainasta, ja nyt on löytynyt myös muutama mahdollinen vastaava mestari. Eiköhän se tästä. Kiirettä vaan meinaa pidellä, vaikka kuinka aloitettiin hyvissä ajoin: nyt pitäisi yrittää saada rakennuslupahakemus sisään ennen vuodenvaihdetta, että saadaan alennusta!

Torstaina oli rakennusluvan ennakkopalaveri, eli kävin arkkitehdin kanssa rakennusvalvontavirastossa näyttämässä että minkämoinen ajatus meillä talosta on. Että kelpaako suurin piirtein.

Kelpasinhan se, ei ollut arvon viranomaisilla valittamista. Naapurien kuulemiset täytyy silti järjestää. Etupihalle on kaavassa määrätty istutuksia, ja toisaalta myös vara-autopaikka. Näillä neliöillä oikeastaan ainut mahdollisuus on laittaa nurmikiveä tms. yhdistelmä. Tähänkin pitää näköjään erikseen hommata naapurien suostumus. Tarkkaa on, mutta hyvähän se että kaupunkikuvasta kannetaan huolta...

Lämmitysjärjestelmä mietityttää edelleen. Nyt ollaan kyllä jo kovasti maalämpöön kallellaan. Gasumin tarjous kaasusta on jo kaksi viikkoa myöhässä, vaikka olen muistutellut useampaan kertaan. Maalämmön myyjät sen sijaan soittelevat joka toinen päivä. Tästä voisi tietysti vetää johtopäätöksiä suuntaan jos toiseenkin... oli miten oli, kaupungin mittaustoimistosta varmistui että tontille saa porata lämpökaivo, ei ole tunneleita vastassa.

Löysimme lopulta sentään pätevän tuntuiset ja järjellisen hintaiset suunnittelijat, jotka vieläpä kaikki ovat tuttuja toisilleen ja tehneet töitä yhdessä. Eiköhän se tästä, tiistaina pidetään suunnittelun aloituskokous.

Ei olla vieläkään löydetty erikoissuunnittelijoita. Tai ehkäpä rakenne- ja sähkösuunnittelijat alkavat olla kiikarissa, mutta LVI takkuaa. On saatu vasta yksi tarjous, vaikka varmaan kymmeneen firmaan lähetetty tarjouspyyntöä. Ja se yksi tietysti melkoisen hintava. Kun nyt taas tietäisi että mistä siinä maksaa!

Niinhän se varmasti on, tässä jos missään, että hyvin suunniteltu on melkein puoleksi tehty. Ja huonosti suunniteltu sitten jotain muuta. Mutta mistä sen tietää, keneltä saa mitäkin mihinkin hintaan.

Nyt on sitten maksettu arkkitehdeille ensimmäinen erä. Ja sitä myöten nostettu ensimmäinen satsi lainaa... voi kai tätäkin yhdenlaisena lähtölaukauksena pitää.

Seuraavaksi ovat erityissuunnittelijat hakusessa: rakennesuunnittelija, LVI ja sähkö. Ja taas sama pulma: mistä sitä tietää, kuka on hyvä. Onneksi arkkitehdeillä on jotain suhteita, toivottavasti sieltä löytyy. 

Eilen käytiin taas arkkitehtien juttusilla. Koko mökki alkaa olla luonnosteltu. Ihan kaikki ei vielä kelpaa, mutta kyllä se vaan hyvältä alkaa näyttää! 

Suurensuuri ei talosta kyllä tule, sen ymmärtää nyt todella. Vajaat 120 kerrosneliötä maan alle ja kellaria niin paljon kuin mahtuu - ajattelin jotenkin ensin, että sehän on jo väljää, mutta ei sinne kyllä mitään ylimääräistä mahdu.

Ihan hyvä silti näin. Nytkin minua varovaisena ihmisenä (= pelkurina) hiukan hirvittää se, että rakennuskustannukset sen kun nousevat, kun taas vanhojen asuntojen hintakehityksessä on epävarmuutta. Mutta niinhän se menee, että jos ei veikkaa, ei voi voittaa.

Ollaan nyt tutustuttu myös useimpiin naapureihin. Nopeimmilla on jo pystyssä suurelementeistä koottu talo, ja heitä on tavattu tontilla rakennuspuuhissa. Toinen naapuri kävi viime viikolla hakemassa nimen paperiin, että saa hiukkasen ylittää kerrosalaa. Ja kolmannen Mari tapasi jo joskus aiemmin messuilla tai jossain. Mukavaa väkeä kaikki.

Vielä yksi naapuri on tapaamatta, mutta hänen avustajaltaan saimme juuri nähtäväksi luonnoksia. Heillä onkin suurisuuntaiset suunnitelmat: luonnos ylittää kaavan määräämän kerrosalan, ulottuu rakennusalan yli melkein tontin rajoihin, on sallittua pitempi ja leveämpi ja muutenkin poikkeaa kovasti kaavan hengestä. Osin näihin löytyy perusteitakin, eikä tietysti huvittaisi ruveta tulevan naapurin kanssa riitelemään, mutta kyllä tässä tietysti täytyy vähän omaakin etua ajatella. Tontit ovat sen verran pieniä, ettei heti rajalla huvittaisi katsella muuria.

Kesällä on ollut hiljaista rakennusrintamalla, heinäkuussa ei olla taidettu edes käydä tontilla. Mutta eilen rupesi taas rytisemään!

Sain aamulla vihdoin kiinni rakennusfirman, jota yksi keväällä haastatelluista arkkitehdeistä ja vastaväittäjäni suosittelivat, ja lupasivat alustavasti ruveta meille taloa tekemään. Siinäpä huojentui kovasti yksi iso huoli, kun olen pelännyt, että mistä ihmeestä täällä tänä päivänä saa hyvät tekijät.

Iltapäivällä soittelivat arkkitehdit, että lähettivät sähköpostiin ekat luonnokset. Niitä ollaan tässä ihasteltu ja ihmetelty. Paljon on mainioita ideoita, mutta on vielä kysymysmerkkejäkin. Mutta hyvin päästään alkuun. En valitettavasti voi julkaista luonnoksia tässä, koska arkkitehtisuunnitelmat ovat sopimuksen mukaan yksityistä matskua.