Nikunnakki

Artikkeli tuli saman tien bumerangina takaisin. Siis hylättiin. Ei edes lähetetty arvioitsijoille asti, vaan toimittaja totesi "out of scope". Eli ei niitten mielestä sopinut lehden aihepiiriin.

Valitsin tarkoituksella lehden, joka lupaa nopean käsittelyn. Parempi tietysti näin kuin että olisi mennyt puoli vuotta ja sitten hylsy. Mutta jurppii kuin jurppiikin, eipä siitä pääse mihkään.

Vaan ei se auta, saman tien vaan muotoilemaan juttua toiseen lehteen. Onneksi se on nykypäivänä teknisesti helppoa, viitteidenhallintaohjelma muokkaa lähdeviitteet napin painalluksella lehden kirjoitusohjeiden mukaiseksi.

Mutta lehti vaihtuu nyt sitten puolet huonompaan, eläinlääketieteen alan julkaisuun. Siis jos impaktia tuijotetaan... niin kuin tuijotetaan, vaikka onhan se hyvin karkea mittari laadulle. Tuon ensiksi yrittämämme impakti oli jotain viiden luokkaa, eli jokaista artikkelia siteerataan keskimäärin viitisen kertaa. Se tarkoittaa sellaista varsin kelpo lehteä (yli kympit ovat jo tosi hyviä, ja parhaat Naturet, Sciencet ja sen sellaiset siis 20-40 luokkaa). Tämä seuraava kohde on sitten alle kaksi, varsin vaatimaton siis, mutta toki aivan oikea kansainvälinen vertaisarvioitu lärpsykkä kuitenkin. Ja parhaasta päästä eläinlääketieteen saralta. Toivottavasti sinne menee läpi.

Harmittaa vaan, artikkelin eteen on tehny niin lujasti töitä, että olisi suonut sille näyttävämmänkin foorumin. Mutta niinhän se on, että hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Tieteessä eritoten: pitää valita tutkimuskohteet ja -ongelmat viisaasti. Me ei nyt tuosta saatu irti ihan sitä, mitä tällä työmäärällä voisi saada. Julkaisemisen kannalta ongelma on se, että jutusta tuli sellainen hiukan laaja-alainen, useampaa erikoisalaa sivuava. Se ei käsittele mitään erikoisalaa niin syvästi, että pääsisi tasokkaaseen erikoislehteen. Mutta yleislehdet (juuri nämä Naturet ja Sciencet) taas ovat niin kovatasoisia, että niihin pitää nykyisin olla ihan ihme jutut tarjolla.

Tällaisesta ruohonjuuritason yrittäjästä tuntuukin hiukkasen kitkerältä, kun saa lukea näistä tieteen puliveivareista, kuten Korean kuulu kloonitohtori (eläinlääkäri muuten hänkin!). Huomasin tänään Stem Cells-lehden netti-etusivulla ilmoituksen, että ko. heppulin artikkeleita oli "vedetty takaisin" lehdestä. Siis todettu huuhaaksi jälkeenpäin. Kävin katsomassa, ja totta tosiaan: herrat ovat pokkana julkaisseet kuvan, jossa on mukamas neljällä eri tavalla käsitelty kantasoluviljelmä. Ja kun vähän tarkemmin vilkaisee, niin kuvat A ja C ovatkin ihan samasta viljelmästä! Vähän vaan siirretty kameraa, niin että pallurat ovat toisessa kuvassa keskellä ja toisella reunassa. Aivan uskomatonta röyhkeyttä! Ja läpi menee notta heilahtaa.